Karjalaisten pukujen esiliinat

Karjalaiset esiliinat voivat olla koristellut nyytingeillä eli nyplätyillä pitseillä, revinnäisilllä, kirjonnoilla ja erivärisillä poikkiraidoilla. Helmassa saattaa heilahdella rivi erilaisia hapsuja tai ostokangassuikaleita tai neulottu pitsi. Alla kerrotaan tarkemmin eri koristelutavoista.

Nyytinkikoristelu

Nyplätty nyytinkipitsi koristaa usein karjalaisia esiliinoja esilinnan poikki kulkevina raitoina eli välinyytinkeinä tai reunassa reunanyytinkeinä. Nyytingit ovat usein värillisestä langasta nyplättyjä ja erottuvat hyvin esiliinakankaasta. Myös luonnonvalkoisissa nyytingeissä voi olla värikkäitä villalankoja seassa. Nyytinkipitseissä vaihtelevat eri aikakausien mallit ja kuviot, joita esimerkiksi Pyhäjärven alueella kutsuttiin hauskoilla nimillä: “tallaniekka, pyöräniekka, majaniekka”, kertoo Leena Pursiainen. Joissakin tarkistamattomissa puvuissa nyytinkipitsejä on voitu korvata muilla, esim. tehdasvalmisteisilla ratkaisuilla.

Revinnäiskoristelu

Reikäompeleet eli revinnäiset karjalaisten esiliinojen koristeina ovat kehittyneet huippuunsa Joutsenon kansallispuvussa. Joutsenolla on oma nimikkorevinnäisensä, joka tehdään tummansinisellä langalla valkoiselle pohjalle. Siinä esiliinan lankoja puretaan joko suoraan tai ristikkomaisesti ja jäljelle jääneet langat kiristetään ja tiivistetään tummansinisellä revinnäislangalla pylväiksi ja neliöiksi.

Raidat

Karjalaisten esiliinojen yleisilme on poikkiraidallinen. Nyytinki- ja revinnäisraitoja täydentävät useilla alueilla eri väreistä, materiaaleista ja tekniikoista koostuvat raidat, jotka hyvinkin tiheästi kuvioittavat esiliinoja.

Raidat muodostuvat esimerkiksi kudotuista ripsiraidoista, punaisesta verkakankaasta, ostonauhoista - hienoimpana kullan ja hopean sävyiset brokadi- ja kaluunanauhat - sekä ristipistoista ja muista kirjonnoista. Holst huomauttaa, että esikuvaessujen koristelu ei välttämättä ollut symmetristä: jos vaikkapa nauha loppui kesken, koristelua jatkettiin jollain muulla tavalla, mikä toi rytmiä esiliinaan.

Hapsut ja suikaleet

Karjalaisissa esiliinoissa yleisiä ovat erilaiset lankahapsut tai kangassuikaleet reunoissa ja helmassa. Hapsut voivat muodostua suoraan kankaan loimilangoista tai ne tehdään erikseen vaikkapa iskuhapsutekniikalla. Esimerkiksi Hiitolan ja Kurkijoen puvuissa on helmassa valkoinen neulottu pitsi, johon hapsut kiinnittyvät. Koiviston esiliinassa hapsujen juuret on solmeiltu ristikkokuvioksi ennen kuin ne jatkuvat tupsuina.

Tilkkumaiset kangassuikaleet tehdään värikkäistä ja hienoista kankaista tai ostonauhoista esiliinan helmaan ja/tai reunoihin. Ne ovat tyypillisiä varsinkin Äyräpään kihlakunnan puvuille ja talviesiliinoille.