Neulominen tekniikkana tuli Suomeen 1600-luvulla. Kansanihmisen juhlaparteen neulotut sukat yleistyivät 1700-luvulla. Tätä ennen sukkia käyttivät lähinnä säätyläiset, ja sukat valmistettiin aluksi ompelemalla kankaasta tai säämiskästä. Ommelluissa sukissa oli pohkeen takana pitkä sauma, mistä neulottujen sukkien saumaraita saattaa olla muistuma. Kansa kulki arjessa paljain säärin tai käytti erilaisia kangassiteitä tai säärystimiä, jotka sidottiin pauloilla sääriin.
Sireliuksen mukaan aluksi Suomessa neulottiin yksivärisiä sukkia, ja kirjoneuleiset tulivat muotiin vasta 1800-luvulla. Valkoisia sukkia koristivat tuolloin punaiset tai siniset kuviot. Kaukonen huomauttaa, että miesten juhlapukeutumiseen on kuulunut kuviollisia sukkia jo aiemmin. Näyttävät sukat ovat näkyneet polvihousujen aikaan komeasti.
Länsisuomalaiset naisten kansallispuvut, joihin kuuluu kirjoneulesukat, perustuvat pääosin 1800-luvun esikuviin. Sukat ovat useimmiten raidallisia, mutta raidoissa voi olla montaakin väriä. Esimerkiksi Koillis-Savon naisen mallipuvun sukkien pohjaväri on valkoinen, kuviointi on punaista ja ruskeaa.
Kirjoneulesukkia on Länsi-Suomalaisista puvuista esimerkiksi Kuopion seudun naisen mallipuvussa ja Saarijärven naisen mallipuvussa, jossa on jopa kolme erilaista kirjoneulemallia, joista valita.
Joissakin karjalaisissakin puvuissa on kirjoneulesukkia. Näiden pukujen historia on erilainen kuin länsisuomalaisten. Karjalaisiin kansanomaisiin juhlapukuihin vaikutteita on tullut Viron suunnalta, ei länsimaisista muotipuvuista. Esimerkiksi Seiskarin miehen puvun kirjoneulesukissa on vaikutteita virolaisesta kirjoneuleen tyylistä. Lavansaaren miehen ja naisen puvuissa on puolestaan raidalliset sukat.
