Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Uuno Taavi Sirelius

Tutustumme kansallispukujen äiteihin ja isiin eli eri aikoina voimakkaasti kansallispukuihin vaikuttaneisiin henkilöihin. Tässä tapaamme U.T. Sireliuksen, jota pidetään suomalaisen kansatieteen isänä ja joka julkaisi kaksi kansallispukujen ohjevihkosta.

Uuno Taavi Sirelius. Kuva: Museovirasto.

Uno David Sirelius syntyi toukokuun 5. päivänä vuonna 1872 Jääskessä, Suikkalan kylässä. Hänen vanhempansa olivat David Sirelius, pappi ja Jääsken kappalainen, sekä Anna Elisabeth Cajander, nimismiehen tytär. Perheeseen syntyi yhteensä 11 lasta, joista Uno oli toiseksi nuorin. Kolme perheen lapsista menehtyi jo hyvin nuorena. Isä David oli Unon syntyessä jo 61-vuotias, äiti puolestaan 39 vuotta.

Unon ollessa 13-vuotias, hänen isänsä menehtyi. Tämän jälkeen Anna muutti neljän nuorimman lapsensa kanssa Viipuriin. Perheen kotikieli oli ruotsi, mutta aloitettuaan suomenkielisessä Viipurin klassillisessa lyseossa etunimet Uno David vaihtuivat Uuno Taaviksi.

Sirelius opiskeli Helsingissä suomen kieltä ja kansatiedettä valmistuen filosofian maisteriksi vuonna 1897. Kaksi tutkimusmatkaa vuosisadan lopulla suuntautuivat Ob-joelle Siperiaan. Hänen saksankielinen väitöskirjansa käsitteli suomalais-ugrilaisten kansojen patokalastusta.

Sirelius meni naimisiin Manuela Natulinin kanssa maaliskuussa vuonna 1900. Uuno ja Elli, kuten Manuelaa kutsuttiin, saivat kaksi lasta. Ensin tyttären vuoden päästä avioitumisesta vuonna 1901 ja sitten pojan vuonna 1908. Poika otti aikuisena myöhemmin käyttöön Siirala-sukunimen.

U. T. Sireliuksen tunnetuimpia teoksia ovat mm. Suomen kansanomaista kulttuuria 1 ja 2, Suomen kansanpukujen historia sekä Suomen ryijyt. Sirelius julkaisi kaksi kansallispukujen ohjevihkosta, joissa oli yhteensä 23 kansanpukuihin pohjautuvaa kansallispukumallia.

Tohtori Sirelius toimi Kansallismuseon amanuenssina vuoteen 1918 asti. Hänen kädenjälkensä näkyi esimerkiksi museon kansatieteen osaston näyttelyssä, joka oli esillä 60-luvulle saakka. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen professorina sekä Muinaistieteellisen toimikunnan, eli nykyisen Museoviraston, virkaa toimittavana johtajana hän toimi vuodesta 1921 lähtien kuolemaansa saakka.

Uuno Taavi Sirelius menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään elokuun 24. päivänä vuonna 1929, vain 57-vuotiaana. Hautajaisissa Helsingin Vanha kirkko oli koristeltu parvekkeilta riippuvin ryijyin. Häntä pidetään suomalaisen kansatieteen isänä.

Kirjoittaja: Sini Eerola