Keski-Suomen puvun vaiheet

Hameen esikuva on ”ryllihame” Korpilahdelta (KM:KE A 8810). Kansallispuvun hame on kudottu karstalangalla ja sen raidoituksen värit ja mallikerta ovat vastaavat kuin esikuvahameessa. Helmassa on koristeena punavalkoinen, loimiraitainen pirtanauha, joka kudotaan joko pellava- tai puolipellavalangasta. Tämän pukumallin hameen vyötärö on ohjeen mukaan ensisijaisesti vetopoimutettu mutta vaihtoehtona on myös laskostaminen pienille laskoksille raidoituksesta välittämättä. Vyötärökaitale voi olla samaa pirtanauhaa kuin helmassa tai hamekangasta.

Tykkimyssy on sininen, värillisin ketjupistokirjonnoin koristeltu. Kirjaillulle myssylle ei ole löytynyt esikuvaa. Myssyn koppa on kolmilaskoksinen, etureunastaan herttamainen. Geometrisin kuvioin koristellun tyllitykin esikuva on Jyväskylästä (KM:KE A 1792). Kirjaillun tyllin lisäksi pitsivaihtoehtoina ovat teollinen kukkatylli sekä nyplätty pitsi, eli joko floderi tai frimodiglai. Tyttöjen päähineenä kaksi punaista silkkinauhaa.

Kansanomaiseen pukukokonaisuuteen liitettiin pukuhistoriallisesti oleellinen esiliina. Sitä tosin Sirelius suositteli jo 20-luvun pukumalliin, mutta joka Heporaudan kansallispukutoimikunnan toiveesta jätettiin kuitenkin pois. Esiliinan esikuva on Nastolasta (KM:KE A 1879). Puvun esiliina on valkoista pellavapalttinaa.

Pukuun yhdistettiin myös silkkihuivi. Huiviakin Sirelius suositteli pukuun jo alun perin. Se voi olla vanha kihlasilkki tai ajallisesti sopiva kirjava silkkihuivi.

Puvun sukat ovat joko siniset tai mustat villaiset vikkelisukat, tai siniset tai valkoiset puuvillaiset vikkelisukat. Jalkineina kansallispuvun solkikengät tai mustat nahkaiset nauhakengät. Voidaan käyttää myös nahanvärisiä supikkaita.

Tätä Keski-Suomen kansallispukumallia kutsutaan usein välimallin puvuksi. Puvun ja sen ohjeiden, kaavojen ja materiaalien saatavuudesta tällä hetkellä ei ole tietoa.

Hameen toteutus tarkentui eräiltä osin vuoden -82 pukumallista. Hamekangas laskostetaan vyötäröltä pienille laskoksille raidoituksesta välittämättä ja vyötärökaitale on joko vuoripellavaa tai hamekangasta. Pirtanauha tulee vain hameen helmaan ja sen materiaalina on puolipellavainen lanka.

Kansallispuvun myssy on nelilaskoksinen, etureunaltaan suora ja mustalla silkillä päällystetty. Myssyssä ei ole kirjailuja, vain etupistorivejä koristuksena. Puuvillatyllille geometrisin kuvioin kirjailtu tykki on myös erilainen kuin aikaisemmassa pukuversiossa.

Pukuun lisättiin esiliinakangasvaihtoehtoja. Esiliina voi olla valkoista puolipellava- tai pellavapalttinaa, kuviollista painokangasta tai silkkitaftia. Silkkitaftin vaihtoehdot ovat tummansininen, vihreä tai musta, joko sileä tai kuosiinkudottu. Silkkiesiliinan rakenne on sama kuin Kuhmoisten, Keuruun ja Vanhan Korpilahden kansallispuvuissa.

Puvussa on koruna hopeinen levyriipus. Levyriipusvaihtoehtojen esikuvat ovat KM:KE A 4687 Ikaalinen, KM:KE A 2718 Ikaalinen, KM:KE A 5676 Pälkäne ja HM 162:225.

Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia tai valkoista pellavapalttinahuivia.

Sukat ovat siniset, mustat tai punaiset sileäneuleiset villa- tai puuvillasukat. Kengät kansallispuvun solkikengät, mustat nahkaiset nauhakengät tai avokkaat.

Tarkistettua Keski-Suomen naisen kansallispukua täydennettiin vielä röijyllä vuonna 2002. Puku sai päällysvaatteekseen kimonohihaisen, tummanruskean sarkaröijyn, jonka esikuva on Hankasalmelta (KM:KE A 8243). Sama röijy kuuluu myös Kuhmoisten pukuun. Samasta esikuvaröijystä on toteutettu röijy myös Hankasalmen naisen kansallispukuun. Hankasalmen röijy on väriltään esikuvanmukainen sinisenruskea.

Tarkistettua pukua, sen ohjeita, kaavoja ja materiaaleja myy Taito Shop Jyväskylä.

Sekä tarkistamatonta että välimallin Keski-Suomen pukua voi täydentää tarkistetun puvun osilla.