Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Suomenruotsalaisten pukujen esiliinat

Asiasanat

Rannikkoseuduilla, missä puhutaan ruotsia, naisten kansallispukujen esiliinoissa on omia tyypillisiä piirteitään. Kooltaan esiliina vastaa länsisuomalaista tyyppiä, sillä se on tavallisesti 80-100 cm leveä ja 5-10 cm hametta lyhyempi. Esiliinan yläreuna joko laskostetaan tai vetopoimutetaan, kuvaillaan Bragen nettisivuilla.

Ruotsinpyhtään eli Strömforsin puvun kanssa voi käyttää silkkiesiliinaa. Kuva: Laura Havimo.

Pukukohtainen vaihtelu esiliinoissa

Monissa puvuissa on useita esiliinavaihtoehtoja. Jopa samaan pukuun voi esimerkiksi valita valkoisen pellavaisen, harsokankaisen kuvioidun tai kenties sopivanvärisen silkkisen esiliinan. Puolivillainen esiliina kuuluu yhtenä vaihtoehtona moneen suomenruotsalaiseen pukuun.

Esiliinat eri materiaaleista

Pellavaesiliina

Leveä valkoinen pellava- tai puolipellavaesiliina on yleisesiliina, jonka voi liittää kaikkiin länsisuomalaisiin ja suomenruotsalaisiin pukuihin. Kangas on tiivistä ja laadukasta.

Silkkiesiliina

Esiliinoissa käytetty silkkikangas oli kansallispukujen esikuvien aikaan ostokangasta: se saattoi olla kudottu vaikkapa Ruotsissa ja myynnissä Suomessa räätälillä, laukkukauppiaalla tai kaupungin kauppiaalla.

Ostettu silkkikangas ei esikuvien aikaankaan ole noudattanut tiettyä väriä vaan senväristä kangasta on hankittu, mitä on satuttu saamaan. Niinpä nykyäänkin suomenruotsalaisten kansallispukujen silkkiesiliina voi olla melkeinpä mitä väriä tahansa - muuhun kokonaisuuteen sopivaa tai siitä erottuvaa. Silkki voi olla kuviolliseksi kudottua damastia tai sileää silkkitaftia.

Harsokankainen esiliina

Harsokankainen esiliina oli silkin tapaan ostokangasta kansallispukujen esikuvien aikaan. Kangas on ohuenohutta, läpikuultavaa pellavapalttinaa tai kukkakuvioista puuvillaa.

Puolivillainen esiliina

Kudotut puolivillaiset esiliinat ovat tyypillisiä monelle nimenomaan suomenruotsalaisen alueen puvulle. Ne ovat yleensä poikittais- tai pystyraidallisia.

Esiliinojen koristelu

Joidenkin suomenruotsalaisten kansallispukujen esiliinoja on koristeltu erilaisilla tekniikoilla. Koristelu on aina pukukohtainen ja siitä kerrotaan tarkemmin kunkin puvun valmistusohjeessa. Koristelu voi liittyä kankaan kudontatapaan tai olla erillinen, lisätty koriste. Erilaisia koristelutapoja on joskus yhdistetty yhteen esiliinaan.

Raidat

Kudotut puolivillaiset hameet ovat usein poikittais- tai pystyraidallisia. Pystyraidalliset kuviot jäljittelevät usein hameen raidoitusta - siinä toistuvat samat raidat kuin hameessa, mutta kapeampana tai yksinkertaistettuna versiona.

Poikkiraidalliset esiliinat saattavat olla värikkään poikkiraidallisia koko kankaan matkalta, kuten Teerijärven (Terjärv) puvussa. Toisissa puvuissa taas ryhmä värikkäitä poikkiraitoja sijoittuu noin polven korkeudelle (esim. Kemiö) tai lähemmäs helmaa (esim. Snappertuna).

Poikkilaskos

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Lapväärtin ja Tiukan alueella esiliinoissa on poikkilaskos noin polven korkeudella. Poikkilaskos koristaa esiliinan ja kertoo samalla, että kangasta on kudottu enemmän kuin minimitarpeeksi.

Kirjonnat ja reikäompeleet

Suomenruotsalaisten pukujen esiliinojen reikäompeleet ovat tavallisesti yksinkertaisia hammasrivireikäompeleita esimerkiksi helmataitteessa.

Erilaisia kirjontatekniikoita käytetään useilla alueilla. Kirjonnat ovat värillisiä ja niiden pistot ja tekniikat vaihtelevat runsaasti. Esimerkiksi Kökarin puvun yksi esiliinavaihtoehto on koristeltu laakapistoin kirjoituilla kukkaköynnöskuvioilla. Kirkkonummen esiliinassa taas kulkee punainen ristipistoraita, jonka kuviointi vielä vaihtelee Kirkkonummen eri kylien sisällä. Karlebyn esiliinan helmapäärmeen yläpuolella kulkee punainen harakanvarvaspisto.

Pitsit

Suomenruotsalaisten kansallispukujen esiliinaa voivat koristaa myös erilaiset nyplätyt pitsit. Pitsi voi sijoittua esiliinakankaan väliin koristeraitana, kuten Eckerön puvussa, tai esiliinan helmaan, tai molempiin, kuten Houtskarin (Houtskär) puvussa.

Esiliinojen kiinnitys

Suomenruotsalaisella alueella esiliinat kiinnitetään usein kudotulla nauhalla, joka päättyy värikkäisiin tupsuihin. Koristeelliset nauhanpäät solmitaan etuviistoon vyötärölle ja jätetään roikkumaan pitkiksi. Valkoiset pellavaiset esiliinat kiinnitetään samaan tapaan kuin länsisuomalaisissa kansallispuvuissa, ks. länsisuomalaisten kansallispukujen esiliinat.

Tekijä: Raidallinen työryhmä

Käytetyt lähteet

Brage: Yleistä kansallispuvuista. https://brage2.webbhuset.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/yleista_kansallispuvuista_/ Lainattu 26.11.2021


Katso muuta kansallispukuihin liittyvää kirjallisuutta täältä.