Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhla 1866

Asiasanat

Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhlasta 1866, siellä esitetyt kansantanssit sekä esiintymisasuina olleet kansallispuvut.

Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhla 1866. Kuvaaja Carl Hårdh. Museovirasto

Suomen Taiteilijaseuran perustaminen

Suomen Taiteilijaseura perustettiin toukokuun 3. 1864 Helsingin Seurahuoneen ravintolassa kansallisen heräämisen innoittamana. Perustajajäseniä olivat mm. Sakari Topelius, Magnus von Wright, Karl Collan, Josef Schauman sekä joukko muita taiteessa ja kirjallisuudessa vaikuttavia henkilöitä.

Seura järjesti monen eri taiteenalan ja kirjallisuuden näyttelyitä ja tapahtumia jo heti alkuvuosinaan ja oli huomattava kulttuurivaikuttaja. Valitettavaa on, että seuran pöytäkirjat monelta alun vuodelta ovat kadonneet tietämättömiin.

Kaivohuone. Frans Oskar Liewendalin piirros vuodelta 1866. Helsingin kaupunginmuseo.

Vuoden 1866 vuosijuhla

Vaikka jotkin protestoivat mittavien tapahtumien järjestämistä nälänhädän aikana, oli Taiteilijaseuran väki sitä mieltä, että Suomen kansallistuntoa saattoi sortovuosina kohottaa tällaisilla kulttuurisilla hankkeilla. Venäjän sortoa voitiin vastustaa näin näennäisesti harmittomilla teoilla.

Taiteilijaseuran vuosijuhla järjestettiin Runebergin päivänä 5.helmikuuta 1866 Kaivohuoneen salongissa. Ohjelmassa oli mm. puheita, 1800-luvun alun sotilaspukuja, Maamme-laulu ja Porilaisten marssi sekä tableau vivant eli elävä taulu -versioita mm. Vänrikki Stoolista. Ohjelmaa oli seuraamassa 350 henkilöä. Kaivohuoneella järjestettiin mm. Helsingin Yliopistopromootiot. Rakennus tuhoutui 1944 suurpommituksissa.

Kansanpukuiset nuoret tanssimassa kansantansseja kiinnitti huomiota lehdistössä. Suometar ja Hufvudstadsblade sekä Ruotsalainen lehti Göteborgs Handels och Sjöfartstidning kirjoittivat asiasta suhteellisen laajasti ja Ruotsin lehdistö huomautti, että näin tulisi tehdä Ruotsissakin.

Kansanpuvun historiaa ylhäisön huvituksissa

Itse asiassa kansanpuvut olivat usein esillä ylhäisön juhlissa. Naamiaisissa oli suosittua jo 1600-luvulta esiintyä kansanomaisessa vaateparressa vaikkapa paimentyttönä. Aiheena lampaita paimentava tyttönen on tuttu monelle pienistä posliiniveistoksista. Tällaiset vaatteet eivät useinkaan olleet kovin totuudenmukaisia, vaan romantisoitu näkemys rahvaan elosta. Myöhemmillä vuosisadoilla myös näytelmissä nähtiin kansanpukuja ja siitä lähti myös Ranskan vallankumouksessa ajatus siitä, että säätyeroja ei saisi korostaa vaatetuksella.

1788 Kustaa III:n lähtiessä Taalainmaalle puhumaan kansalle, hän teetätti itselleen Taalainpuvun, jotta näyttäisi olevan lähempänä kansaa.

Esitykset, joissa esiintyjillä oli kansanpuvut, eivät siis olleet Taiteilijaseuran oma keksintö, mutta niihin liitetyt, kerätyt kansantanssit tekivät asiasta tuoreen. Kansallispukujen systemaattinen dokumentointikin oli vasta alkanut. Historiantutkija K.F.Ingnatius oli vuonna 1863 julkaissut ensimmäisen Suomalaisia Kansan-pukuja -vihkon, jossa esiteltiin Hilda Olsonin akvarellein Säkylän, Wiipurin pitäjän, Sakkulan, Pietarsaaren ja Kruunupyyn puvut.

Näistä puvuista oli ainakin Säkylän puvut mukana vuosijuhlan tanssijoiden asuina.

Kansantanssiesitysten puvut ja tanssit

Tanssijoina oli 60 säätyläisnuorta. He muodostivat kolme ryhmää edustaen Länsi-Suomea Säkylän puvuissa, Pohjanmaata Munsalan, Närpiön, Lapväärtin ja Lapuan puvuissa sekä Karjalaa Kurkijoki, Muolaa, Koivisto, Viipuri ja Kaukola. Tanssit olivat Ylänepolska, Tanttuli, Koivistonpolska, Heinolanpolska, menuetti, valssi ja polska.

Osa tanssijoista oli kotipaikkakunniltaan keränneet esitykseen pukuja, Pohjalaiseen ryhmään oli pukuja vuokrattukin. Tansseja säesti aito Kruunupyyläinen pelimanni. Tästä ansiosta päivästä tuli myöhemmin Suomalaisen kansantanssin syntymäpäivä.

Huomionarvoista on se, että kansanpuvuista käytettiin jo tuolloin myös nimitystä kansallispuku. Kansanpuku ja kansallispuku tarkoittivat kansalta hankittuja pukuja, niiden innoittamina ja niistä soveltaen tehtyjä pukuja kuin myös esimerkiksi Ruotsalaisia kansanpukuja.

Vuonna 2016 vietettiin Kansantanssin Riemuvuotta sen kunniaksi, että ensimmäisestä suomalaisen kansantanssin esityksestä on kulunut 150 vuotta.

Tekijä: Raidallinen työryhmä

Kirjalliset lähteet

  • https://www.finna.fi/Record/museovirasto.BF873F307D86C759481EAE24D39A7D45
  • https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10131
  • https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/424087?page=2
  • Suometar, Sanomia Helsingistä. 1866 8.2. N:o 12
  • https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/371727?page=1
  • Hufvudstadsbladet. 1866 5.2. N:o 30
  • https://www.kaleva.fi/j-l-runerbergin-vanrikki-lauloi-yhteiset-tarinamme/1775102
  • https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10131
  • https://historia.hel.fi/fi/media/image/kaivohuone
  • https://www.duodecimlehti.fi/duo10652
  • https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/Laine-Leena-Tanhut-nationalismit-ja-sukupuoli-SUHS-vsk-2015-IK.pdf
  • Koroma, K. 1964. Suomen Taiteilijaseura, Konstnärsgillet i Finland 1864-1964
  • Lönnqvist, B. 1978. Kansanpuku ja kansallispuku
  • Toim. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Ry. 1987 Tietovakka 4, Perustietoa kansallispuvuista
  • Kansallispuvun kulttuurihistoria, Leena Elina Valkeapää, Vastapaino 2023

Kirjallisuusluettelo